ammattikatsojat_mainos
Tervetuloa Ammattikatsojien sivuille. Toivomme, että viihdyt seurassamme yhtä hyvin kuin me viihdyimme kerätessä kokoon kaikkia niitä unohtumattomia kokemuksia, joista voit nyt sivuiltamme lukea. Muistoja jalkapallo-otteluista iltavalaistuksessa, ensimmäisestä matkastamme Super Bowliin, kolmen kaupungin Espanjan kiertueestamme… Listaa voisi jatkaa loputtomiin (olemme taipuvaisia liioitteluun), mutta lienee parempi, että tutustut matkakertomuksiimme itse. Ne löytyvät sivuston oikeasta reunasta yhtä sekalaisessa aikajärjestyksessä kuin olen ne kirjoittanutkin.

Ajalla ei Ammattikatsojille ole merkitystä, mutta paikalla ja matkaseuralla on. Ja matkaseura on aina ollut hyvää, se on todettava heti alkuun. Olen saanut nauttia herrojen K ja M seurasta ympäri maailman (noh, enimmäkseen ympäri Euroopan, mutta kuitenkin) ja olen nyt etuoikeutetussa asemassa päästessäni jakamaan matkakokemukseni teidän kanssanne, arvoisat lukijamme.

Koska en enää nuoruusvuosien tapaan kantanut mukanani muistikirjaa reissuillamme, joudun pahoittelemaan jo etukäteen mahdollisia muistikatkoksia ja virheellisiä tietoja. Niitä varmasti riittää, mutta fakta ja fiktio sekoittuvat Ammattikatsojien mielissä yhtä iloisesti kuin viski ja kola aikoinaan Barcelonan yössä. Ja onko totuudenmukaisuudella loppujen lopuksi ylipäätään merkitystä? Hyvä tarina on aina parempi kuin huono totuus – sen tietävät jo suomalaispoliitikotkin. Katso betssoncasino.net in uusin artikkeli saadaksesi lisätietoja.

Nyt haluaisin rakentaa edellisestä virkkeestä vahvarakenteisen aasinsillan seuraavaan kappaleeseen, joka kertoo meidän tarinamme. Tarinan siitä, kuinka Ammattikatsojat sai alkunsa.

Alussa oli nurkkapöytä, kevät ja kolme miestä

Joitakin vuosia takaperin istuimme iltaa lähiravintolan tutussa nurkkapöydässä. Oli huhtikuun alku, ja ilmassa leijaili kevään tuoksu. Emme olleet kuitenkaan vielä siirtyneet terassille kaikkein uskaliaimpien joukossa. Nurkkapöytä oli hyvä. Se oli varma, riskitön valinta – ja se oli ollut valintamme jo vuosien ajan.

Herra K luki lehteä tyhjä tuoppi edessään. Mitä lehteä? En muista tarkalleen, mutta sen muistan, että se lehti muutti hetkeä myöhemmin elämämme. Palaan kuitenkin lehteen vasta hetken kuluttua (ja voin vakuuttaa, ettei tapaukseen liity sellaista dramatiikkaa, että se oikeuttaisi tekstissä tämänkaltaiset kerronnalliset tehokeinot – ne vain sattuvat olemaan minun heikko kohtani), sillä ensin haluan kertoa muutamalla sanalla herra K:sta.

Herra K

Kun tapasin Herra K:n ensi kertaa, hän heitti kuraa kasvoilleni. Siitä alkoi ystävyytemme, joka on kestänyt tähän päivään saakka. Hänen loanheittonsa on ehkä puolustettavissa sillä, että olimme molemmat ensitapaamisemme aikaan noin viisivuotiaita. Toisaalta K ei ole juuri noista vuosista muuttunut. Loka lentää edelleen miehen myllätessä ympäri maita ja mantuja, aiheuttaessa ongelmia ja eläessä yhdestä minuutista toiseen sen kummempia miettimättä (tässä suhteessa hän on lähes tulkoon minun täydellinen vastakohtani). Me kuljimme läpi suomalaisen koulujärjestelmän toisiamme tukien, ja tällä ensimmäisellä yhteisellä matkallamme kohtasimme myös herran M – joka tosin silloin oli ehkä paremminkin poika M.

Joitakin vuosikymmeniä ensitapaamisemme jälkeen herra K siis luki lehteään ja silmäili aina välillä tyhjää oluttuoppiaan – ja heti perään merkitsevästi kyseistä herraa M, joka oli tällä kertaa oluenhakuvuorossa. Olimme kehittäneet nurkkapöytävuosiemme kuluessa sivistyneen järjestelmän, jossa jokainen herrasmies oli vuorollaan vastuussa uusien oluttuoppien toimituksesta koko seurueelle. Idea oli herra K:n – hän tarjosi mielestään liian usein, koska tyhjensi tuoppinsa aina nopeimmin. K ei ollut kuitenkaan miettinyt asiaa aivan loppuun. Hänen nopea juomatahtinsa johti siihen, että järjestelmän käyttöönoton jälkeen hän joutui odottelemaan seuraavaa tuoppiaan aiempaa pidempään. Varsinkin, jos hakuvuorossa oli herra M.

Herra M

Herra K:n moittivasta katseesta tuikitietämätön herra M ei varsinaisesti ollut hidas tyhjentämään tuoppeja sille päälle sattuessaan. Hänellä vain oli tapana tempautua mukaan omiin tarinoihinsa (joiden kertomiseen kuulijoiden kiinnostuksen taso ei tuntunut vaikuttavan tavalla tai toisella) ja unohtaa siinä sivussa koko juomaprosessi.

Herra M:n tarinat liikkuivat vaivattomasti kaikissa aihealueissa maan ja taivaan välillä. Ne sisälsivät aina niin paljon nippelitietoa ja viittauksia, että herra M:n kanssa keskusteleminen vastasi lähinnä juttelemista tietosanakirjalle. Ei sillä, että herra M olisi ollut tylsä tarinankertoja – hänen tarinansa vain hyppäsivät viitteestä toiseen kuin uutislinkeistä klikkaamalla. Ja M jatkoi uudesta aiheestaan yhtä asiantuntevasti kuin siitä, mistä oli alunperin juttunsa aloittanut. Tai jatkoi, kunnes seuraavat sivuhuomiot lennättivät tarinan puulaakijoukkueen pukuhuoneesta tietynmallisten nappulakenkien kautta Jari Litmaseen, Litmasesta hollannin kielen nyansseihin, Euroopan kielten kehitykseen, kielen merkitykseen ihmisten ajattelussa, yhä syvemmälle psykologiaan ja mahdollisesti takaisin jalkapalloon muutaman mutkan kautta. Hieman samaan tapaan kuin tämänkin sivuston syntytarina.

Draaman kaari tulee pettymykseen aiheuttavaan päätökseensä

Koska Herra M ei ottanut huomatakseen ystävänsä herra K:n katseita, oli jälkimmäinen pakotettu tavoistaan poiketen todella lukemaan edessään lojuvaa lehteä. Se oli Ammattikatsojien onni. Herra K:n silmiin osui nimittäin artikkeli brittiherrasmiehestä, joka oli pitkän elämänsä aikana kiertänyt lähes kaikki maailman maat – ja käynyt joka maassa katsomassa jalkapallo-ottelun paikan päällä.

Herra K:n mielenkiinto heräsi. Hän lopetti hetkeksi herra M:n mulkoilemisen ja keskittyi lehteensä niin, ettei edes huomannut, kun M nousi hetken kuluttua pöydästä. Kun M sitten palasi kolme olutta mukanaan, levitti herra K lehden kaikkien nähtäville ja ilmoitti, että oli aika aloittaa ensimmäisen matkamme valmistelu. Kumpikaan meistä ei vastustellut. Me kohotimme lasimme yhteisen päätöksen merkiksi, ja 3 kuukautta myöhemmin istuimme lentokoneessa matkalla Madridiin, jossa Ammattikatsojien ensimmäinen matkakertomus sai alkunsa.